Reissussa rähjääntyy ja vähän elämässäkin! Ja välillä tulee ihan kotikärrylläkin...
Helsinki, tuo maamme kaunis pääkaupunki. Helsinki näytti tälläkin kertaa kauniin puolensa auringon helliessä säteineen! Tosin se tuuli! Tuuli tuiversi tukkaa niin, että hiusharja täytyi käydä illan päätteeksi ostamassa. Ja taksikuski kertoi minulle aamulla, että Helsingissä ei tuule riittävästi että pääsisi surffaamaan - whaaat, missä se mies oikein surffaa?
Miten voikaan olla taas kesä ja YT´t. Kesä on kovin tervetullut, mutta ne YT´t?? En oikein jaksa laskea kuinka monennetko YT´t on menossa ja kuinka mones kesä on menossa näiden työuran kruunujen, YT-neuvottelujen parissa... Tällä kertaa taitaa olla edessä itselläkin työnhaku, joten kaikki potentiaaliset työnantajat voi ilmoittautua, katsastan minkä työn otan vastaan! Liian kevyistä töistä ei kannata ilmoittaa, raskaampaan sarjaan on totuttu. Enkä tarkoita fyysisiä ominaisuuksia! Hauiksen kasvusta terapiapuita hakatessa sitten myöhemmin. Ja työnantajat HUOM! on minulla antaa suosituksiakin, jos tarvitsette lisää hyvää työvoimaa!
Raskas päivä vaatii raskaat huvit ja ruokaa! Onneksi Virgin Oil co. ei pettänyt tälläkään kertaa. Söin pekonipastan, kaikki kalorit viinin kera tulivat tarpeeseen!!! Olipahan ihan pehmeää ja nautinnollista pastaa. Valkoviini, Piccini Orange L Bianco oli oikein oiva pastan kanssa, vaikka suosituksena olikin punainen. Minä olen tällainen rebel, jolle sattui maistumaan tänään valkoviini. NAM!
Palvelusta annan myös erikoismaininnan! Hymyssä suin otettiin vastaan kuten myös kaikki muutkin onnistui! Seurasin myös naapuripöydän episodia laimentuneista oluista, ei ollut mikään ongelma hoitaa ja korjata asia. Näin mielestäni muuallakin asiat tulisi hoitaa!
Jälkiruoka vaatikin sitten vähän työtä! Ajattelin, että käväsen nopsaan hakemassa Stockalta hakemassa suklaapatukan ja hotelliin kirjoittamaan. Voi apua! Maalainen kun saapuu kaupunkiin, ei ollut helppo tehtävä ei, löytää se suklaapatukka Stockalta! Viinipullon löytäminen Stockan Alkostakin oli ihan piece of cake sen rinnalla! Selvisin kuitenkin kunnialla ja ei tarvinnut lähteä etsimään lähi-Siwaa. Hmm. onko niitä vielä?
Kaikkein iloisin yllätys tänään on ollut kuitenkin suomalaiset ihmiset! Sanotaan mitä tahansa suomalaisista, niin tämä on ihana kansa! Junassa aamulla päivää piristi pieni poika, puoliksi intialainen, ihanine ilmeineen ja ihmetyksineen. Hän näki junan ensimmäisen kerran! Voi sitä suloisuutta kun hän katseli junan ikkunasta ulos!!! Junasta poistuessa aurinko hymyili ja tätä poikaa miettiessä hymy lisääntyi entisestään.
Syömästä tullessa törmäsin lehtimyyjään, tuohon ammattikuntien ei ehkä arvostetuimpaan päähän kuuluvaan ryhmään. Myyjä kyseli, että haluaisinko jostain lehdestä näytenumeron? Toki! Olenhan yksin yön ja illalla hotellissa olisi kiva lukea jotain. Sain valita haluamani lehden ja hän kysyi, että haluaisinko lapsille jotain tuliasia? Kerroin, että ei kiitos, sillä tappelu tulee jos vien yhden. Tunnustan olevani äiti, joka haluaa olla mahdollisimman tasapuolinen ja antaa jokaiselle jotain. Mitä vielä! Lehtimyyjä antoi jokaiselle lapselleni oman jutun. Voi jummi, tältä myyjältä haluan jatkossa tilata, mikäli teen lehtitilauksen!!! Ei ollut iso juttu, mutta pelisilmää löytyy. Ai niin, ne työtä tarjoavat työnantajat, tästä saatte myös hyvän vinkin!
Seuraavaksi suuntaan Suomen luontoon ja stay tuned, siitä myöhemmin lisää!!
